Kitara

Ani harva aikuinen joutuu pohtimaan, mitä sitä tekisi vapaa-ajalla. Töissä menee kahdeksan tuntia, ja siihen vielä työmatkat päälle. Työmatkoihin uppoaa monella tunti suuntaansa, ja kaupassakin tarvitsisi käydä. Kotona odottavat kotityöt ja kotiin tulevat työt, ja nuoremmissa perheissä myös lapset harrastuksineen, tyhjine vatsoineen ja pyykkivuorineen. Lapsilla on enemmän vapaa-aikaa, sillä ala-asteella koulupäivä saattaa loppua jo kello 12. Lasten iltapäivät ja illat täytetään usein harrastuksilla, joista osa on puhtaasti viihteellisiä, osa taas kehittäviä. Soittoharrastus on erityisen kehittävä harrastus. Joillekin musiikista tulee elämäntyö – tästä hyvänä esimerkkinä toimivat 50-vuotistaiteilijajuhlaansa vuonna 2019 viettävät Matti ja Teppo.

Aikuinenkin tarvitsee vapaa-aikaa, harrastuksia, palautumista ja lepoa. Ihanteellinen rytmi arkeen olisi kahdeksan tuntia töitä, kahdeksan tuntia palautumista ja kahdeksan tuntia unen tuomaa lepoa. Harvalla on kuitenkaan mahdollisuus käyttää kahdeksan tuntia päivästään palautumiseen. Omaa aikaa saattaa kaikkien arjen velvollisuuksien jälkeen jäädä vain tunnin verran. On tärkeää löytää itselle mieluisimmat tavat palautumiseen ja rentoutumiseen. Toisille se on hyvä kirja, toisille esimerkiksi kuoroharrastus. Esimerkiksi lapsen aloittama soittoharrastus saattaa synnyttää innon opetella itsekin soittamaan. Onko se mahdollista – voiko uuden instrumentin soittamisen opetella aikuisiällä?

Soittoharrastus hyödyttää aikuista monin tavoin

Jos haluat opetella soittamaan harmonikkaa, pianoa, viulua tai vaikkapa huilua, älä harmittele sitä, ettet aloittanut aiemmin – tai ettet suhtautunut soittotunteihin vakavammin lapsena. Mennyttä ei voi muuttaa, joten kannattaa panostaa nykyhetkeen, ja tarttua soittimeen! Musiikkiopistossa, kansalaisopistossa tai verkkokurssilla opit alkeet. Vasta säännöllisen harjoittelun avulla opit oikeasti soittamaan uutta instrumenttia, joten kaikki on kiinni motivaatiosta – ikä on vain numero. Netistä löydät myös uudet ja käytetyt harmonikat, pianot ja muut soittimet. 

Soittaminen vähentää stressiä

Soittoharrastus tuo tullessaan monia hyödyllisiä asioita. Kiireiselle aikuiselle suurin etu on varmasti soittoharrastuksen mukanaan tuoma rentoutuminen ja stressin lievennys. Jo parin kappaleen soittaminen auttaa nollaamaan ajatukset työpäivän jälkeen. Tovi pianon ääressä on kestävämpi tapa rentoutua kuin avata kalja ja upota sohvaan loppupäiväksi. 

Musiikki yhdistää

Myös aikuiset voivat perustaa bändin tai orkesterin. Tällöin soittoharrastukseen tulee myös sosiaalinen ulottuvuus. Yhdessä muiden kanssa soittaminen tuottaa tyydytystä, ja saattaa olla alku elämän mittaiselle ystävyyssuhteelle. Taitojen kehittyessä huomaatte pystyneenne luomaan yhdessä jotain ainutlaatuista. Musiikki on taidetta, ja monen muusikon saumaton yhteistyö hivelee paitsi kuulijan, myös sitä tuottavien muusikoiden korvia. 

Musiikki parantaa luovuutta ja itseluottamusta

Uuden instrumentin soittamisen oppiminen kasvattaa myös itseluottamusta. Kun huomaat osaavasi jotain, mitä et ehkä aikaisemmin uskonut oppivasi, voit kokea tyytyväisyyttä saavutuksestasi. Soittotaito on kadehdittava taito, ja se osoittaa sinun omaavan itsekuria, tavoitteellisuutta ja monia muita hyviä ominaisuuksia.

Musiikin soittaminen kehittää myös luovuutta. Ehkä alat kirjoittaa ja säveltää omat kappaleesi, tai ehkä saat kokonaan uusia näkökulmia töihin tai opiskeluun? Jos tenttikirja maistuu puulta tai esimerkiksi juhlapuhe ei ota syntyäkseen, kokeile soittaa hieman musiikkia tauolla.

Aikuisena oppiminen on hitaampaa

Nainen miettii

Ikä ei missään tapauksessa estä oppimista, mutta uusien taitojen oppiminen voi olla hitaampaa kuin lapsena. Iäkkäämmän aloittelijan kannattaa ottaa huomioon myös se, ettei keho ole enää entisellään. Esimerkiksi liiallinen kitaransoittaminen saattaa rikkoa kropan, joten kremppojen pelossa kannattaa pitää harjoittelu kohtuullisena. 

Piano ja kitara ovat helppoja soittimia sekä aikuisille että lapsille. Viulun soittaminen on jo haasteellisempaa. Huippuviulistit harjoittelevat oikeanlaisia liikeratoja vuosikymmeniä, mutta kansan- ja popmusiikin viulunsoittotekniikat oppii huomattavasti helpommin. 

Lapset oppivat erilaisia sormien asentoja ja niiden liikkeitä (eli sormituksia) usein helpommin ja nopeammin kuin aikuiset, mutta aikuisella vasta-alkajalla on korvaamatonta muisti- ja kokemustietoa. Näin ollen yhtä aikaa viulunsoittoharrastuksen aloittavat lapsi ja hänen huoltajansa saattavat edistyä aivan samaan tahtiin. 

Kuka vain voi oppia soittamaan. Rytmitaju ja musiikin kuunteleminen auttavat tässä paljon. Kaikilla ihmisillä ei ole rytmitajua, mikä on yksi musikaalisuuden osa-alue. Uskotaan, että musikaalisuus on ainakin osittain perinnöllistä, mutta että musikaalisia kykyä voi oppia ja kehittää. Rytmitajukin on osittain synnynnäistä, mutta sitä voi kehittää samaan tapaan kuin esimerkiksi matemaattisia kykyjään. Lapsi alkaa ymmärtää rytmien päälle jo 5-vuotiaana. 9–11-vuotiaana eri rytmien ja tempojen harjoitteleminen on erityisen hedelmällistä.